Miksei ammattiliitto tee mitään?
”Miksei ammattiliitto tee mitään?”
Kuulen tämän kysymyksen usein TES-neuvotteluiden aikaan. No, aloitetaanpa ihan alusta. Kuulutko itse ammattiliittoon? Ja ei, ei ole olemassa ”Loimaan liittoa”. On olemassa Loimaan kassa, YTK, joka on työnantajien perustama kassa.
Olen myös kuullut kysymyksen ”Miksei PAM (= ammattiliittoni) ole sopinut meille parempia palkankorotuksia?” Ammattiliitto ei päätä jäsentensä palkasta. Neuvottelupöydässä on se toinenkin osapuoli, jonka tavoitteena on pitää palkankorotukset mahdollisimman pieninä. Kuuluvatko työkaverisi ammattiliittoon? Mikä on alasi järjestäytymisprosentti? Viisas mies, Julkusen Kalle, meille uusille luottamusmiehille joskus selitti, mikä merkitys on järjestäytymisasteella: Jos kaikki kuuluvat liittoon, palkankorotuksia vaaditaan. Jos järjestäytymisaste on heikko, niitä pyydetään.
Tätä kirjoittaessani lakko on hyvin ajankohtainen aihe, siksipä pari sanaa siitä. Kun on jouduttu turvautumaan viimeiseen painostuskeinoon ja voimannäyttöön, lakkoon, olen kuullut valitettavan, että lakko oli liian suppea, olisi pitänyt laittaa heti kaikki kaupat kiinni koko Suomessa tms. No niin: kenen tarkalleen? Sen liitonko? Liiton, okei. Onko se liitto jokin mystinen olio, joka pitää majaansa Helsingissä? Ei se toimi niin. Oletko SINÄ valmis lakkoon? Ymmärräthän, että sinä ja minä olemme se liitto? Kukaan ei voi mennä lakkoon sinun puolestasi.
Rikkureista: jokainen, joka menee lakon aikana tekemään lakonaikaisia töitä, on rikkuri. Hän heikentää neuvottelijoiden asemaa ja käytännössä sanoo: ”Minäpä viis veisaan, mitä teidän elannollenne ja työehdoillenne tapahtuu. Minä hyödyn tästä, ja jos neuvottelutulos minusta huolimatta syntyy, loisin ja siipeilen ja otan kaiken, mitä olette saaneet lakollanne aikaan ja työehtosopimukseenne sovittua.” Rikkuri on ruma sana. Mitä rikkuri tekee, on vielä rumempaa.